Asukkaiden kokous
Asukkaiden kokous on kutsuttava koolle vähintään kerran vuodessa käsittelemään yhteishallintolaissa tarkoitettuja asioita. Uudessa talossa ensimmäinen asukkaiden kokous tulee pitää vuoden kuluessa talon valmistumisesta. Vuosittaisen kokouksen lisäksi kokous on kutsuttava viipymättä koolle myös, jos vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutetuista vaatii sitä ilmoittamaansa asiaa varten.
Kokous kutsutaan koolle vuokranmääritysyksiköittäin, eli kokoukseen kutsutaan kaikkien niiden talojen asukkaat, joille yhtiö määrittää vuokran yhteisesti.
Kokouksessa käsiteltävät asiat
Kokouksessa käsitellään esimerkiksi vuokratalon hoitoon ja kunnossapitoon liittyviä asioita ja vuokrien määräytymistä. Lisäksi kokouksessa määritellään yhteishallinnon toimintatapoja ja tehdään henkilövalintoja yhteishallinnon luottamustoimiin.
Asukkaat voivat tehdä kokouksessa vuokranmääritysyksikköä koskevista asioista esityksiä asukastoimikunnalle ja vuokrataloyhteisölle. Asukkaat voivat esimerkiksi tehdä esityksiä, jotka liittyvät vuokranmääritykseen tai tuleviin korjauksiin. Kokouksessa voidaan myös sopia esimerkiksi siitä, minkälaista vapaamuotoisempaa yhteistoimintaa talossa halutaan järjestää.
Kokouksen päätösvaltaisuus
Yhteishallintolaissa ei ole erikseen määritelty sitä, kuinka monta osallistujaa asukkaiden kokouksessa pitää olla, jotta siellä voidaan tehdä laillisia päätöksiä. Siksi asukkaiden kokouksella on valta tehdä päätöksiä, kun yksikin äänioikeutettu asukas osallistuu kokoukseen. Tämän selvittämiseksi on hyvä todeta, keitä kokouksessa on läsnä ja selvittää heidän äänioikeutensa.
Kokouksen järjestämistapa
Kokouksen voi järjestää perinteisenä lähikokouksena, hybridikokouksena tai verkkokokouksena. Laissa ei säädellä tarkemmin järjestämistapaa. Tärkeää on varmistaa, että kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua kokoukseen. Ainakin lähiosallistuminen pitäisi yleensä mahdollistaa, paitsi jos kaikilla on mahdollisuus osallistua teknisen viestintävälineen avulla kokoukseen ja asukkaat haluavat, että kokous järjestetään verkkokokouksena.
On tärkeää, että oman talon asioihin voi vaikuttaa myös ilman tietokonetta tai älypuhelinta. Tarpeen mukaan asukkaita on opastettava sähköisiin osallistumis- ja vaikuttamistapoihin.
Tiedon kulkua voi tehostaa hyödyntämällä verkkoviestinnän välineitä. Mahdollisuus osallistua kokouksiin verkon välityksellä tehostaa myös tiedon kulkua, ja samalla se tarjoaa suuremmalle joukolle mahdollisuuden osallistua yhteishallintoon. Samalla matkustustarve ja yhteishallinnon kustannukset saattavat vähentyä.
Kutsu asukkaiden kokoukseen
Asukkaiden kokouksen kutsuu koolle asukastoimikunta. Jos sitä ei ole, kutsujana on vuokrataloyhteisö. Uuden kohteen ensimmäisen asukkaiden kokouksen kutsuu koolle vuokrataloyhteisö.
Kutsu asukkaiden kokoukseen pitää toimittaa kaksi viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä vain sellaisesta asiasta, joka on mainittu kokouskutsussa.
Jos kokous järjestetään lähikokouksena, kutsussa tulee ilmoittaa mahdollisuudesta etäosallistumiseen. Jos kokous järjestetään vain etäkokouksena, kutsussa pitää mainita, miten kokous toteutetaan ja millä edellytyksillä siihen voi osallistua.
Kokouksen materiaalien pitää olla saatavilla ennen kokousta ja kokouksen jälkeen. Ne voi toimittaa kokouskutsun liitteenä, tai ne voi laittaa saataville sähköisesti verkkoon, esimerkiksi verkkosivuille.
Kirjallinen kokouskutsu tulee toimittaa asunnon postiosoitteella tai sähköpostilla, jos asukas on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa. Lisäksi kokouskutsun pitää olla nähtävillä kiinteistön julkisessa tilassa, esimerkiksi ilmoitustaululla.
Usean vuokranmääritysyksikön yhteinen asukkaiden kokous
Jos vuokranmääritysyksikössä ei ole aktiivista asukastoimintaa, asukkaiden kokous voidaan yhdistää lähellä sijaitsevan toisen vuokranmääritysyksikön vuosittaiseen asukkaiden kokoukseen. Lähikokouksen pitää olla tällaisessakin tapauksessa lähellä asukkaiden kotitaloa, jotta asukkailla on helppo pääsy kokoukseen ja asukastoiminnalla on kehittymismahdollisuuksia.
Yhteiskokouksen mahdollisuutta tulee käyttää vain niissä tapauksissa, joissa kokoukseen ei olisi aiemman vähäisen osallistujamäärän perusteella odotettavissa juurikaan osallistujia.