Erityiset hakijaryhmät

Jos asunnon puuttuminen tai puutteelliset asumisolosuhteet ovat aiheuttaneet lastensuojelutarvetta – ja syy-seuraussuhde on nimenomaan näin päin, hyvinvointialueen täytyy järjestää hakijalle tarpeen mukainen asunto tai korjata asumisen puutteet (lastensuojelulaki 417/2007, 35 §).

Hyvinvointialue voi järjestää asiakkaan asumisen normaalina vuokra-asumisena tai sosiaalihuoltolain mukaisena tukiasumisena, silloin kun siihen on asiakkuussuhteessa havaittu erityinen syy.

Jos vaikeavammainen henkilö tarvitsee palvelua tavanomaisista elämäntoiminnoista suoriutumiseen, hyvinvointialueen täytyy järjestää hänelle palveluasuminen. Erityistä velvollisuutta palveluasumisen tai henkilökohtaisen avun järjestämiseen ei kuitenkaan ole, jos avohuollon toimenpiteet eivät riitä riittävän huolenpidon turvaamiseen.

Vaikeavammaisen palveluasumisen tarjoamiseen velvoittaa vammaispalvelulain (380/1987) 8 §. Uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan 1.1.2025.

Ara-asuntoon voidaan valita Suomen kansalaiseen rinnastettava henkilö. Siitä, kuka voidaan rinnastaa Suomen kansalaiseen, kerrotaan tämän ohjeen sivulla Kuka voi saada asunnon.

Suomeen tulee maahanmuuttajia muun muassa töihin, opiskeluun ja perheeseen liittyvistä syistä. Lisäksi Suomeen saapuu ulkomailta pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Se kenet voidaan rinnastaa Suomen kansalaiseen, riippuu esimerkiksi hakijan lähtömaasta ja oleskeluluvan kestosta.

Eduskunta päättää vuosittain, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan. Kiintiössä valittuja pakolaisia ei sijoiteta Suomessa vastaanottokeskuksiin, vaan heidän sijoitetaan suoraan kiintiöpakolaisia vastaanottaviin kuntiin.

Turvapaikanhakijat sijoittuvat aluksi pääasiassa vastaanottokeskuksiin. Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen siitä, saako turvapaikanhakija oleskeluluvan Suomesta.

Kun turvapaikanhakija on saanut Maahanmuuttovirastolta oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella, hän voi alueellisten viranomaisten (ELY-keskukset) ja vastaanottokeskusten henkilökunnan opastamana etsiä itselleen asunnon ja kotipaikan (kuntapaikka). Muita oleskeluluvan saaneita opastaa asunnon ja kotipaikan etsimisessä vastaanottokeskusten henkilökunta.

Turvapaikanhakijoiden tai tilapäistä suojelua saaneiden henkilöiden tilapäismajoitus tyhjiin ara-asuntoihin

Ara suhtautuu myönteisesti ja joustavasti siihen, että tyhjänä olevaa ara-asuntokantaa hyödynnetään turvapaikanhakijoiden tai tilapäistä suojelua saavien henkilöiden majoittamiseen.

Käytännössä asian laittaa vireille vuokra-asuntoja omistava yhteisö, joka toimittaa hakemuksen käyttötarkoituksen muutoksesta kohteen lainamuodosta riippuen joko Araan tai kohteen sijaintikuntaan.

Jos on kyse vähäisen asuntomäärän käyttötarkoituksen muuttamisesta muuhun kuin asuinkäyttöön, Ara ei edellytä arava- tai korkotukilainan takaisinmaksua tai valtion vapauttamista takausvastuusta.

Asuminen oleskelulupapäätöksen jälkeen

Vähintään vuoden mittaisen oleskeluluvan saanut henkilö voi hakea vuokrasopimukseen perustuvaa ara-asuntoa normaalisti. Henkilö voi myös hakea asuntoa yksityisiltä vuokramarkkinoilta.

Romanit ovat etninen vähemmistö, jolla on perustuslain suoma oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin.

Romanikulttuuriin liittyvien tapojen huomioiminen asukasvalinnassa

Romanikulttuuriin liittyviä tapoja voidaan ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon asukasvalinnassa. Ne eivät kuitenkaan syrjäytä perustuslain, yhdenvertaisuuslain ja muiden asumiseen liittyvien lakien kansalaisille yksilöinä turvaavia perusoikeuksia. Asukasvalinnan tekeminen romanikulttuuriin kuuluvan muuttoluvan ja väistämisvelvollisuuden perusteella on ristiriidassa perustuslain, yhdenvertaisuuslain ja asukasvalintaa koskevan lainsäädännön kanssa.

Romanit ovat etusijalla asuntoihin, jotka kunnat ja yleishyödylliset yhteisöt ovat hankkineet romanien asunnoiksi Aran myöntämällä hankintalainalla.

Yhteistyö romanien asumista koskevissa kysymyksissä

Romanien asumista koskevien kysymysten ratkaiseminen paikallisella tasolla on kuitenkin tärkeää. Kuntien asunto- ja sosiaaliviranomaisten, vuokratalojen omistajien edustajien ja romanien yhteistyö on keskeisellä sijalla. Romaniasiain neuvottelukunnan tehtävänä on myös kehittää romanien ja viranomaisten välistä yhteistyötä sekä edistää syrjinnän vastaista työtä ja yhdenvertaisuutta.

Selvityksiä ja tietoja romanien asumisesta

Ympäristöministeriö on teettänyt osana romanipoliittisen ohjelman toimeenpanoa selvityksen Romanien asuminen ja yhdenvertaisuus (2012). Tammikuussa 2018 julkaistiin seurantaselvitys, jossa tarkastellaan romanien asumisen ongelmia ja yhdenvertaisuutta suhteessa pääväestöön ja romaniyhteisön sisällä. Selvitys tuotti seurantatietoa siitä, miten romanien asumisen yhdenvertaisuus on kehittynyt ja onko tehdyillä toimenpiteillä saatu aikaan toivottua kehitystä.

Vähemmistövaltuutettu (1.1.2015 lukien yhdenvertaisuusvaltuutettu) teki vuonna 2014 Erilaisena arjessa -selvityksen romanien syrjintäkokemuksista. Asuminen valikoitui yhdeksi selvityksen teemaksi, koska romanit ottavat yhdenvertaisuusvaltuutettuun yhteyttä aktiivisesti asumiseen liittyvissä syrjintäepäilyissä.

Aran julkaisemaan esitteeseen Haetko vuokra-asuntoa on koottu romanikulttuurin kannalta oleellista asukasvalintaan ja asumiseen liittyvää tietoa.

Opiskelija-asuntoja on rakennettu arava- ja korkotukilainoilla sekä oman pääoman- ja investointiavustuksilla. Asunnot on tarkoitettu henkilöille, jotka osallistuvat koulutukseen, johon voi saada opintotukilain mukaista opintotukea.

Tällaista koulutusta ovat

• korkeakoulututkinto ja tieteellinen jatkotutkinto

• erillinen ammatillinen täydennyskoulutusohjelma

• ammatillinen peruskoulutus ja lisäkoulutus sekä

• lukion oppimäärä.

Asuntoja voidaan vuokrata myös opiskelijoille, jotka suorittavat osan edellä mainituista koulutuksista lyhytaikaisella oppisopimuksella. Asuntoa voi hakea ja sitä ei menetä, vaikka opintotukilain mukainen koulutus muuttuisi lyhytaikaiseksi enintään 12 kuukautta kestäväksi oppisopimusjaksoksi osana tutkintoa.

Asukasvalinnat opiskelija-asuntoihin tehdään hakulomakkeella ilmoitettujen tietojen perusteella. Opiskelija-asuntoon hakevien ei tarvitse liittää hakemukseen selvityksiä.

Tulojen vertailussa otetaan huomioon hakuhetkellä tiedossa olevat tulot, jotka jatkuvat opintojen aikana. Tulot ilmoitetaan hakulomakkeella. Tuloja ei oteta huomioon, jos opiskelija lopettaa ansiotyön opintojen vuoksi.

Hakijoiden varallisuus on otettava huomioon hakijoiden keskinäisiin vertailuperusteisiin vaikuttavana tekijänä. Asukasvalinnoissa voidaan kuitenkin poiketa varallisuuden määrälle asetetuista edellytyksistä, koska asuminen opiskelija-asunnoissa on tarkoitettu luonteeltaan tilapäiseksi.

Opiskelija-asuntoja voidaan oppilaitosten loma-aikoina käyttää myös hotellityyppiseen majoitukseen. Arasta ei tarvitse enää hakea erillistä käyttötarkoituksen muutosta väliaikaista majoitusta varten.

Vaihto-opiskelijat

Suomeen saapuu vuosittain vaihto-opiskelijoita, jotka opiskelevat Suomessa lyhyemmän ajan kuin yhden vuoden. Näiden vaihto-opiskelijoiden asuntojen saanti voidaan turvata parhaiten siten, että oppilaitokset varaavat talonomistajilta ympärivuotisen asuntokiintiön. Vaihto-opiskelijoiden vuokrasopimuksissa voidaan sopia, että vuotta lyhyemmästä asumisajasta ja muusta kiintiöasuntojen tyhjänä olosta aiheutuva vuokratappio jyvitetään heiltä perittäviin vuokriin. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia, että oppilaitokset korvaavat nämä kustannukset tai osan niistä talonomistajille, jolloin tappiota ei jyvitetä vuokriin.

Vaihto-opiskelijoille on kuitenkin aina annettava mahdollisuus hakea opiskelija-asuntoa myös normaalissa opiskelija-asuntojen haussa. Tuolloin asunnosta perittävä vuokra ei ole normaalia korkeampi. Toisaalta vaihto-opiskelijalla ei ole samanlaista varmuutta asunnon saamisesta kuin edellä mainitussa kiintiöasuntojen haussa. Opiskelija-asuntojen omistajien on tiedotettava kansainvälisille tutkinto- ja vaihto-opiskelijoille selkeästi kiintiöasuntojen ja tavallisten opiskelija-asuntojen hakumenettelystä sekä asuntojen vuokrien perusteista.

Vangit vapautuvat usein ilman asuntoa, ja asunnon saaminen voi olla vaikeaa. Ara-asuntojen asukasvalinnoissa vapautuvan vangin tilanne arvioidaan samoin kriteerein kuin muidenkin asunnonhakijoiden. Ilman asuntoa vapautuvan vangin asunnontarve on kiireellisyysluokituksen mukaisesti erittäin kiireellinen.

Vankitausta ei saa asettaa hakijaa eriarvoiseen asemaan asukasvalinnoissa. Myöskään rikosperusteiset velat eivät lähtökohtaisesti estä asunnon saantia, sillä rikosperusteinen velka ei liity asumiseen.

Ara-asuntokannassa vuokrasopimukset tehdään lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa olevina ja määräaikaista vuokrasopimusta tulee käyttää vain erityisestä syystä. Erityinen syy voi olla esimerkiksi aikaisempi vuokravelka tai muu asumiskyvyn arviointi. Toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset koskevat myös palveluasumista ja tuettua asumista. Vuokrasopimusta ja palvelusopimusta ei tule sitoa toisiinsa, eikä palvelusopimuksen päättyminen saa johtaa vuokraoikeuden päättymiseen.

Usein vapautuvat vangit tarvitsevat asumiseensa tukea. Jos asukasvalintaa tehdessä arvioidaan, että asukas tarvitsee tukea, kannattaa asumisneuvonta ottaa mukaan jo heti alussa. Asumisneuvonnalla voidaan ennaltaehkäistä ongelmia, vähentää mahdollisia häiriöitä ja turvata asumisen jatkuminen.

Useille vapautuville vangeille ara-asuntokanta on ainoa mahdollisuus järjestää asuminen. Vapautuvien vankien osalta voidaan myös soveltaa yhdenvertaisuuslain mukaista positiivista erityiskohtelua.