Poikkeustapaukset asukasvalinnassa

Poikkeukset varallisuuden ja tulojen määrästä

Seuraavissa tapauksissa hakija voidaan valita asukkaaksi varallisuuden ja tulojen määrästä riippumatta:

1. Ruokakunnat vaihtavat vuokra-asuntoja keskenään.

2. Asuntoa vaihdetaan saman tosiasiallisen omistajan omistamasta vuokra-asunnosta toiseen. Tällöin on kuitenkin huomioitava asukasvalintakriteerien mukainen asunnontarve.

3. Asuntoa hakee ruokakunta, joka on välttämätön vuokra-asuntokäytössä olevan talon ylläpidon ja hoidon kannalta. Tarkoituksena on, että talon huoltohenkilöstö on helposti tavoitettavissa. Poikkeus ei koske huoltoyhtiöiden toimistohenkilökuntaa eikä isännöitsijää.

4. Kyse on vuokraoikeuden jatkamisesta asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain nojalla (AHVL 45, 46, 48 tai 88 §).

   • Vuokraoikeus voi siirtyä vuokralaisen huoneistossa asuvalle puolisolle, perheeseen kuuluvalle lapselle tai jommankumman puolison vanhemmalle (AHVL 45 §).

   • Vuokralaisen kuoltua oikeus vuokrasuhteen jatkamiseen on asuinhuoneistossa asuvalla puolisolla, perheeseen kuuluvalla lapsella ja vuokralaisen tai hänen puolisonsa vanhemmalla sekä henkilöllä, joka oli vuokrannut huoneiston yhdessä kuolleen vuokralaisen kanssa (AHVL 46 §).

   • Asumus- tai avioerotapauksissa tuomioistuin voi hakemuksesta päättää, kumpi puolisoista on enemmän asunnon tarpeessa ja siten oikeutetumpi jatkamaan vuokra-asunnossa asumista. Sillä ei ole merkitystä, kumman nimissä vuokrasopimus on ollut. Tämä koskee myös muita kuin aviopuolisoita, jotka ovat vuokranneet asunnon yhdessä (AHVL 48 §).

5. Vuokra-asuntoa koskee aravarajoituslain mukaan 10 vuoden jatkorajoitusaika, ja vuokraus tapahtuu mainitun kymmenen vuoden aikana. Poikkeus voi koskea kuitenkin enintään 15 % vuokratalon kaikista asunnoista.

Poikkeus varallisuuden määrästä

Hakija voidaan valita asukkaaksi vuokra-asuntoon varallisuuden määrästä riippumatta, jos kysymyksessä on sellainen asumisen tukeminen, joka on sosiaalisista ja terveydellisistä syistä erityisen tarpeellista. Tällainen poikkeus on mahdollinen, mikäli hakijalla on sosiaali- tai terveysalan ammattilaisen kirjallisella lausunnolla todettu palveluasumisen tarve. Hakijaa ei kuitenkaan saa tässäkään tilanteessa valita asukkaaksi, jos hakijan varallisuus on riittävä hänen tarvettaan vastaavan asunnon ja huolenpidon hankkimiseen.

Kun tällaisissa tilanteissa arvioidaan hakijan varallisuutta asunnon ja huolenpidon hankkimiseen, huomioidaan otettavasta varallisuudesta voidaan vähentää tavanomaisen oman asunnon arvo. ARA suosittelee, että kunnat määrittelisivät, minkä arvoinen tavanomainen asunto on kyseisellä paikkakunnalla.

Palveluasumiseen hakevien varallisuus voi olla suurempi, kuin paikkakunnalla määritelty varallisuusraja. Varallisuuden arvioinnissa voidaan ottaa huomioon oletettu asumisaika ja palveluasumisen kustannus.

Poikkeus asunnontarpeesta

Hakija voidaan valita asukkaaksi, vaikka hakijan asunnontarpeelle asetetut edellytykset eivät täyttyisi, jos hakijan käytössä oleva valtion tukema vuokra-asunto vapautuu. Esimerkiksi pienessä kaksiossa asuva yksinäinen henkilö voidaan valita vähemmän haettuun kolmioon. Näissä tilanteissa poikkeus koskee vain asunnontarvetta, eli tulojen ja varallisuuden määrä otetaan kuitenkin huomioon. Tarkoituksena on edistää asuntojen kiertoa ja vaikuttaa vuokratalon asukasrakenteen monipuolistumiseen.

Tilapäiset poikkeusluvat asukasvalinnassa

Kunta voi antaa luvan vuokrata asuntoa muille kuin edellytykset täyttäville henkilöille. Poikkeusluvan saa kuitenkin antaa enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Kyseessä tulee olla yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukainen ja tarpeellinen tai muutoin erittäin kiireellinen tarve, esimerkiksi

• yrityksen voimakas lisähenkilökunnan tarve

• yrityksen muuttaminen toiselle paikkakunnalle

• henkilön joutuminen äkillisesti asunnottomaksi esimerkiksi tulipalon tai vastaavan syyn takia.

Luvan antaminen ei saa oleellisesti haitata edellytykset täyttävien hakijoiden asunnonsaantia.

Poikkeuslupa voi koskea vain vähäistä määrää asuntoja.

Edellytykset täyttävien hakijoiden puuttuminen

Jos edellytykset täyttäviä hakijoita ei ole, asukkaiksi voidaan valita muitakin hakijoita. Tällöin asukkaaksi on kuitenkin valittava hakija, jonka olot vastaavat lähinnä asukasvalintaperusteissa edellytettyä.

Kunnan asuntoviranomaisilla on yleisnäkemys paikkakuntansa asuntomarkkinatilanteesta. Esimerkiksi kunnissa, joissa asunnoilla on yleensä kysyntää, yksittäiseen asuntoon voi liittyä syitä, joiden vuoksi siihen ei löydy hakijoita. Toisissa kunnissa väestön vähenemisen vuoksi tyhjänä olevien asuntojen määrä kasvaa jatkuvasti.

Kunnan myöntämää lupaa asukasvalintaperusteista poikkeamiseen ei tarvitse toimittaa Araan tiedoksi.

Lait ja asetukset (Finlex)

Valtioneuvoston asetus asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin (166/2008)

Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995)