Miten asukkaat valitaan

Tarjottavan asunnon on oltava kooltaan kohtuullinen suhteessa ruokakunnan kokoon ja ikärakenteeseen. Asuntojen tarjonnassa tulisi edistää mahdollisuutta elämäntilanteeseen sopivaan asuntoon ja huomioida myös lapsiperheiden asumistarpeita. Asunnon koon kohtuullisuutta määriteltäessä otetaan huomioon erityyppisten asuntojen kysyntä ja tarjonta paikkakunnalla.

Vuokra-asuntotilanne vaihtelee eri kunnissa huomattavasti. Asumisväljyyteen voi suhtautua joustavasti ja ottaa huomioon kunnan asuntomarkkinatilanne sekä hakijan perhetilanne.

Arviointi tehdään hyväksymishetken tilanteen mukaisena. Esimerkiksi hakemuksen tekemistä edeltäneen vuoden aikana lahjoittamalla tai myymällä luovutettu varallisuus huomioidaan arvioinnissa.

Arvioinnissa ei tarvitse ottaa huomioon

• varallisuutta, joka mahdollistaa kohtuullisen toimeentulon elinkeinon tai ammatinharjoittajalle

• omistusasuntoa, jos hakija muuttaa toiselle paikkakunnalle työpaikan vuoksi

  • mahdolliset vuokratulot lasketaan ruokakunnan tuloiksi

• opiskelija-asuntoa hakevan varallisuutta (syynä asumisen määräaikaisuus)

  • kuitenkin etusijajärjestystä laatiessa varallisuus on vertailuperuste

Varallisuus arvioidaan käyvän arvon mukaisesti. Luotettavan arvion kiinteistöistä ja asunto-osakkeista saa esimerkiksi kiinteistönvälittäjiltä. Osake- ja rahastosijoituksista saa todistuksen pankista tai osake- ja rahastovälittäjältä, joka hoitaa sijoitussalkkua.

Varallisuuden käyvästä arvosta vähennetään yhteenlaskettujen velkojen määrä. Varallisuutta arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös omaisuuden realisointimahdollisuudet.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan hakijaa ei saa valita asukkaaksi, jos hakijaruokakunnalla on huomioon otettavaa varallisuutta siinä määrin, että se kykenee hankkimaan tarvettaan vastaavan asunnon ilman valtion tukea.

Arvioinnissa ei tarvitse ottaa huomioon

• varallisuutta, joka mahdollistaa kohtuullisen toimeentulon elinkeinon tai ammatinharjoittajalle

• omistusasuntoa, jos hakija muuttaa toiselle paikkakunnalle työpaikan vuoksi; omistusasunnosta mahdollisesti saatava vuokratulot lasketaan ruokakunnan tuloiksi

• opiskelija-asuntoa hakevan varallisuutta (kuitenkin etusijajärjestystä laadittaessa varallisuus on vertailuperuste).

Ara suosittelee, että kunnat ja hyvinvointialueet määrittävät yhteistyössä vuosittain hyväksyttävän varallisuuden enimmäisrajat. Kunnassa ja hyvinvointialueella noudatettavia varallisuusrajoja voi tiedustella kyseisestä kunnasta.

Seuraavassa mallissa laskennan perusteena on käytetty asunnon hankinnassa tarvittavaa 40 %:n omarahoitusosuutta, eli esimerkissä hakijaruokakunnalla saa olla varallisuutta enintään sen verran, että sillä voisi maksaa 40 prosenttia ruokakunnalle sopivan asunnon hankintahinnasta.

Miten varallisuuden enimmäisrajan voi määritellä?

Varallisuuden enimmäisrajat voidaan määritellä seuraavalla tavalla. Ensin lasketaan, paljonko olisi hakijaruokakunnalle sopivan asunnon kokonaishinta haetussa kunnassa. Laskennan pohjana käytetään Tilastokeskuksen julkaisemia vanhojen osakehuoneistojen velattomia neliöhintoja niistä kaupungeista, joiden tiedot löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan taulukosta 13mp (Tilastokeskuksen neljännesvuositilasto). Jos kunnan tietoa ei löydy taulukosta, käytetään samasta taulukosta löytyvää maakunnan keskiarvoa.

Asunnon kokonaishinnat lasketaan asuntokoon ja keskihinnan avulla:

• 1 hakijan ruokakunta: 40 m² x keskihinta (€/m²)

• 2 hakijan ruokakunta: 60 m² x keskihinta (€/m²)

• 3 hakijan ruokakunta: 80 m² x keskihinta (€/m²)

• 4 tai useamman hakijan ruokakunta: 80 m² x keskihinta (€/m²)

Kuntakohtainen varallisuusraja saadaan kertomalla edellä mainitulla tavalla laskettu asunnon kokonaishinta 40 prosentilla.

Tarkennukset

• Kasvukeskuksissa voidaan kokonaishintaan lisätä tarvittaessa 10 000 euroa per henkilö, jos hakijoita on 4 tai enemmän.

• Pääkaupunkiseudulla voidaan yhden hakijan ruokakunnalle laskettavaa kokonaishintaa korottaa 20 %, jotta se vastaisi paremmin markkinahintoja.

Katso vanhojen osakeasuntojen neliöhinnat alueittain Tilastokeskuksen taulukosta 13mp.

Tulorajat:

• Yhden hengen ruokakunnan kuukausitulot eivät saa ylittää 3540 euroa.

• Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin yksi 18 vuotta täyttänyt henkilö, tulorajaa korotetaan kunkin tällaisen henkilön osalta 2480 eurolla.

• Jos ruokakuntaan kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia, tulorajaa korotetaan ensimmäisestä lapsesta 650 eurolla ja kustakin seuraavasta lapsesta 600 eurolla.

Ikä lasketaan sen kalenterivuoden lopun mukaan, jolloin asukkaaksi valitsemista haetaan.

Esimerkkejä tulorajoista

Enimmäistulorajoista voidaan poiketa seuraavissa, yksittäisissä tilanteissa:

• Asukas vaihtaa asuntoa saman vuokranantajan asunnosta toiseen tilanteessa, joka johtuu asukkaasta riippumattomasta syystä (esimerkiksi väistöasunto peruskorjauksen tai purkamisen ja uudisrakentamisen ajaksi ja tämän jälkeinen paluuasunto).

• Kunta myöntää tilapäisen poikkeusluvan asukasvalintaan (ks. Poikkeustapaukset asukasvalinnassa).

• Edellytykset täyttäviä hakijoita ei ole.

Lapsikorotus etävanhemmalle

Etävanhemmalle voidaan poikkeuksellisesti huomioida enimmäistulorajassa lapsikorotus, jos hakija on alle 18-vuotiaan lapsen etävanhempi ja ilman korotusta hän ei kykene hankkimaan lapsen hoidon kannalta tarvetta vastaavaa asuntoa. Etävanhemmalla tarkoitetaan vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu virallisesti.

Poikkeusta ei voida kuitenkaan tehdä, jos se olennaisesti haittaa etusijalle asetettavien hakijoiden asunnonsaantia.

Lapsikorotus voi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa etävanhemman tulot ylittävät yhden hengen tulorajan (3540 e) sen verran niukasti, että hän ei kykene hankkimaan sellaista asuntoa, joka on riittävän iso tai muutoin lapsen tarpeisiin soveltuva ja joka mahdollistaisi sen, että lapsi voi asua etävanhemman luona vuoroviikoin tai muulla sovitulla tavalla. Tilanteessa voidaan ottaa huomioon myös lapsen tarpeet. Ne voivat liittyä esimerkiksi kohtuulliseen etäisyyteen varhaiskasvatuspaikasta tai koulusta.

Poikkeusta voidaan soveltaa myös silloin, jos lapsi on lastensuojelutoimena sijoitettu muualle tai jos huostaanottoa purettaessa vanhempi hakee lapsen hoidon kannalta tarvetta vastaavaa asuntoa.

Tuloina huomioidaan ansio- ja pääomatulot:

• palkka

• palkanlisät kuten ylityökorvaukset, vuorotyölisät, bonukset jne.

• eläkkeet

• työttömyysetuudet

• ulkomailta saatavat tulot

• vuokra-, korko- ja osinkotulot

• puolisolta saatava elatusapu

• aikuisopintoraha ja -koulutustuki

• luontaisetujen verotusarvo.

Vanhempain-, hoito- tai vuorotteluvapaalla olevan tuloksi katsotaan kuukausitulo, joka hänellä oli ennen kuin hän jäi pois työstään. Jos vanhempainloma ja hoitovapaa ovat kestäneet yli vuoden, voidaan tuloiksi katsoa edellisen 12 kuukauden keskiarvo.

Jos tulot vaihtelevat kuukausittain, otetaan tulona huomioon edellisen 12 kuukauden keskiarvo. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon tuloja alentavana tekijänä esimerkiksi eläkkeelle jääminen ja vaikeasti työllistyvien tilanne.

Yrittäjän tulo arvioidaan tarvittaessa useamman vuoden keskiarvona. Starttiraha otetaan tulona huomioon niiltä kuukausilta, joilta se on myönnetty. Starttirahan päätyttyä yrittäjän tulo arvioidaan tapauskohtaisesti, kuitenkin yleensä vähintään starttirahan aikaiselle tulotasolle.

Jos yrittäjän kuukausituloja ei voida muuten selvittää, voidaan kuukausitulona käyttää

• yrittäjäeläkevakuutusmaksun perusteena olevaa tuloa

• yksityisottojen määrää muutettuna bruttotuloa vastaavaksi kertomalla luvulla 1,3.

Yrittäjän tulon ei yleensä katsota olevan alhaisempi kuin parhaiten palkatun alaisen.

Yrittäjän kuukausituloja selvitettäessä voidaan pyytää esimerkiksi seuraavia selvityksiä:

• tilinpäätösasiakirjat eli tuloslaskelma ja tase sekä liitetiedot ja tase-erittelyt

• henkilökohtainen veroilmoitus

• elinkeinotoiminnan veroilmoitus tarvittavine liitteineen

• selvitys yrittäjäeläkemaksuista ja sen perusteista

• vuosi-ilmoitus maksetuista ja tilitetyistä sosiaaliturvamaksuista ja ennakonpidätyksistä

• yhtiösopimus, perustamisasiakirja, yhtiöjärjestys tai yhtiökokouksen pöytäkirja

• ennakkoverolippu

• oma arvio tuloista

• yrityksen lopettamisilmoitus.

Kommandiittiyhtiö ja osinkotulojen huomioiminen

Kommandiittiyhtiöitä koskevat samat yrittäjän tuloselvitykset kuin muitakin yhtiömuotoja. Kommandiittiyhtiö voi maksaa vastuunalaiselle yhtiömiehelle palkkaa tai hän voi nostaa yhtiöstä yksityisottoja. Kommandiittiyhtiöltä voidaan pyytää tilinpäätös. Vastuunalaisen yhtiömiehen yksityisotoista voidaan pyytää kirjanpitäjän oikeaksi todistama selvitys.

Kevytyrittäjät

Kevytyrittäjältä voidaan pyytää selvitykseksi yrittäjän oma arvio kuukausituloista tai yrittäjän itse pitämään kirjanpitoon perustuva selvitys, esimerkiksi tuloslaskelma riittävän pitkältä ajalta (noin vuosi). Yrittäjä todentaa antamansa selvitykset oikeaksi omalla allekirjoituksellaan.

Asukasvalinnassa ei oteta tuloina huomioon asumistukea ja yleisestä asumistuesta annetun lain mukaisia niin sanottuja etuoikeutettuja tuloja. Näitä ovat:

• lapsilisä

• äitiysavustus

• vammaisetuuksista annetun lain mukaiset etuudet

• tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavat sairaanhoito- ja tutkimuskulut

• sotilasavustus

• rintamasotilaseläkelain mukainen rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä

• opintotukilain mukainen opintotuki ja opintorahan huoltajakorotus tai oppimateriaalilisä opintorahaa lukuun ottamatta

• toimeentulotuesta annetun lain mukainen toimeentulotuki tai muu etuus

• Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukainen ylläpitokorvaus

• julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukainen kulukorvaus tai muu vastaava kulu- tai ylläpitokorvaus

• muut kuin toimeentulon turvaamiseksi maksetut apurahat ja muut vastaavat avustukset

• perhehoitolain mukaiset perhehoidon ja varhaiskasvatuslain mukaiset perhepäivähoidon kustannusten korvaukset

• sotilasvammalain mukaiset korvaukset

• perhe-eläkkeenä maksettavat lapseneläkkeet

• vian, vamman tai haitan perusteella maksettavat erityisten kustannusten korvaukset

• kansaneläkelain lapsikorotus

• lapsen elatusapu, joka suoritetaan tuomioistuimen päätöksen tai vahvistetun kirjallisen sopimuksen perusteella ja elatustukilain mukainen elatustuki

• työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen haittaraha

• matkapäivärahat, matkakustannusten korvaukset ja sairaanhoitokustannusten korvaukset sekä niihin rinnastettavat erityisistä kustannuksista saadut korvaukset

• omaishoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettu hoitopalkkio

• asumistukilain 9 §:n 8 momentissa tarkoitetulta alivuokralaiselta saadut vuokratulot: “Jos vuokralla asuvalla ruokakunnalla on alivuokralainen, vähennetään ruokakunnan tässä pykälässä tarkoitetuista asumismenoista alivuokralaisen maksaman vuokran määrä. Omistusasunnossa asuvalla ruokakunnalla vähennetään alivuokralaisen maksama vuokra hoitomenoista ja mahdollinen jäljelle jäävä määrä rahoitusmenoista.”

• osuus kuolinpesän tuotosta

• edellä olevissa kohdissa mainittuja etuuksia tai tuloja vastaavat ulkomailta maksettavat etuudet tai tulot

Asukasvalinnassa ei myöskään oteta huomioon tilapäisiä tuloja, kuten

• asevelvollisen päivärahaa

• lasten loma-ajan palkkaa

• lomarahaa.

Tulojen vertailussa voidaan käyttää apuna esimerkiksi alla olevaa kulutusyksikkökohtaista tuloarviointia. Arvioinnissa on kuitenkin huomioitava, että hakijan bruttokuukausitulot jäävät alle valtioneuvoston asetuksessa määriteltyjen tulorajojen.

Kulutusyksikkökohtaisessa tuloarvioinnissa tulot voidaan tarvittaessa muuntaa siten, että tulot jaetaan yhteenlasketulla kulutusyksikköä kuvaavalla lukuarvojen summalla. Summa saadaan seuraavasti:

Ikä lasketaan sen kalenterivuoden lopun mukaan, jolloin tuloarviointia tehdään.

Esimerkki 1.

Esimerkki 2.