Skip to main content

Yhteis- ja palvelutilat

Asukkailta perittäviin vuokriin saa sisällyttää yhteis- ja palvelutilojen rahoitus-, ylläpito- ja käyttökustannuksia vain siltä osin kuin tilat on varattu asukkaiden käyttöön.

Erityisryhmäkohteissa on tietyissä tilanteissa sallittua kohdistaa asuntojen vuokriin sellaiset hoito- ja rahoituskustannukset, jotka aiheutuvat Aran tuen piiriin kuuluvista palvelu- ja yhteistiloista. Se on mahdollista esimerkiksi silloin, kun tiloista ei saada kustannuksia kattavia muita vuokratuottoja eikä muussa lainsäädännössä tai viranomaisten ohjeistuksessa todeta toisin. Näin käsiteltäviä palvelu- ja yhteistiloja voivat olla esimerkiksi keittiö- ja ruokailutilat.

Jos erityisryhmäkohteessa asuvan asukkaan vuokraan on kohdistettu asukkaan omassa käytössä olevan asunnon neliöiden lisäksi yhteis- tai palvelutilojen neliöitä, on vuokrasopimuksessa esitettävä asukkaan omassa käytössä olevan asunnon neliöiden lisäksi erikseen asukkaan osuus yhteis- ja palvelutilojen neliöistä.

Asukkaiden on oltava etusijalla palvelutilojen ja palveluiden käytössä

Talon yhteydessä olevista palvelutiloista ja niissä tarjottavista palveluista on aina varattava riittävän suuri ja asukkaiden palvelutarpeet täyttävä osuus talon asukkaiden omaan käyttöön, vaikka palvelutilat olisi tarkoitettu myös muiden kuin talon omien asukkaiden käyttöön.

Muiden kuin asukkaiden käyttöön tarkoitetuista tiloista aiheutuvista tuloista ja menoista on pidettävä erillistä kirjanpitoa. Kustannusten kohdistaminen asuntojen vuokriin voi tapahtua esimerkiksi siinä suhteessa kuin asukkailla on mahdollisuus käyttää näitä tiloja.

Ulkopuolisille asiakkaille tarkoitetut tilat

Ulkopuolisille asiakkaille tarkoitettujen palvelutilojen rahoitus-, ylläpito- ja käyttökustannukset katetaan maksuilla, joita kerätään ulkopuolisilta asiakkailta tilojen käytöstä ja palveluista, esimerkiksi ruokailusta. Kustannusten kattamiseen voi käyttää myös muita mahdollisia tuloja. Ulkopuolisilta käyttäjiltä perittävien maksujen on lähtökohtaisesti vastattava niitä hintoja, jota samalla alueella yleensä peritään vastaavanlaisista tiloista ja palveluista.

Jos ulkopuolisilta kerättävät maksut ja tulot eivät riitä palvelutilojen kustannusten kattamiseen, niiden rahoittaminen jää talon omistajan vastuulle. Kohteen sijaintikunta voi halutessaan sitoutua osallistumaan kustannusten rahoittamiseen.

Talon asukkailta palvelutilojen käytöstä ja niissä tarjottavista palveluista perittävät maksut eivät saa olla korkeampia kuin ulkopuolisilta käyttäjiltä perittävät maksut.

Kustannusten kattamisen jälkeen tiloista mahdollisesti jäljelle jääneet tuotot tulee käyttää ensisijaisesti erityisryhmäkohteen asukkaiden hyväksi, esimerkiksi heiltä perittävien vuokrien alentamiseen. Omistaja voi kuitenkin käyttää osan näistä tuotoista tilojen mahdollisesta vajaakäytöstä aiheutuviin kustannuksiin.

Ulkopuolinen palveluntuottaja

Jos erityisryhmäkohteen omistaja ei itse toimi tiloissa palveluntuottajana, sen on kilpailutettava tiloissa toimiva yritys tai muu yhteisö avoimella ja syrjimättömällä tavalla. Tiloissa toimivalta palveluntuottajalta on perittävä tilojen käytöstä markkinaehtoista tilavuokraa siltä osin kuin tiloja käyttävät talon ulkopuoliset asiakkaat.

Tilavuokrilla katetaan ulkopuolisten käyttämistä palvelutiloista talon omistajalle aiheutuvat rahoitus-, ylläpito- ja käyttökustannukset. Jos tuloja on enemmän kuin käyttökustannuksia, ne on käytettävä talon asukkaiden hyväksi.

Ulkopuolisia koskevilla markkinaehtoisilla maksuilla ja tilavuokralla varmistetaan kilpailuneutraliteetin toteutuminen, eli se, ettei avustusta saaneissa tiloissa toimiva taho saa perusteetonta etua verrattuna muihin saman alueen palveluntuottajiin. Tarkoituksena on pitää valtion tukema kohtuuhintainen asuminen ja markkinaehtoinen palvelutuotanto erillään toisistaan.

Vammaispalvelulain säännösten huomioiminen

Vaikeavammaisille henkilöille tarkoitetuissa erityisryhmäkohteissa on huomioitava vammaispalvelulain mukainen maksujen määräytyminen. Vaikeavammaisten palveluiden järjestäminen on hyvinvointialueiden vastuulla. Hyvinvointialue vastaa myös palvelun aiheuttamista palvelu- ja tilakustannuksista vammaispalvelulain mukaisesti.

Palveluasumisen järjestäjä voi periä maksun sellaisista kustannuksista, joita asumisesta tavanomaisestikin aiheutuu. Tavanomaisia kustannuksia ovat esimerkiksi vuokra-, sähkö- ja vesimaksut. Palveluasumisen erityiskustannuksista voi periä maksun, jos henkilö saa niihin korvausta muun lain kuin vammaispalvelulain nojalla. Kun vaikeavammaisille henkilöille tarkoitetussa ara-kohteessa jää investointiavustuksen jälkeen katettavaksi yhteis- ja palvelutilojen kustannuksia, hyvinvointialue vastaa kustannuksista vammaispalvelulain edellyttämällä tavalla.

Lisää aiheesta

Välivuokraus erityisryhmäkohteissa – kuka vastaa mistäkin?

JavaScript errors detected

Please note, these errors can depend on your browser setup.

If this problem persists, please contact our support.