Skip to main content

Yhteishallinto valtion tukemissa vuokrataloissa

Tässä ohjeessa kerrotaan yhteishallinnosta valtion tukemissa vuokrataloissa ja siitä, mitä uusi yhteishallintolaki (1169/2022) tarkoittaa käytännössä.

Ohje on tarkoitettu valtion tukemia vuokra-asuntoja omistaville yhteisöille ja muille yhteishallintoa toteuttaville tahoille, kuten asuntojen välivuokraajille. Ohjeessa on paljon hyödyllistä tietoa myös asukkaille.

Mitä yhteishallinnolla ja asukasdemokratialla tarkoitetaan?

Yhteishallinnolla tarkoitetaan vuokrataloyhteisön ja asukkaiden välistä yhteistyötä. Asukasdemokratialla tarkoitetaan samaa asiaa, mutta termi on vakiintuneempi puhekielessä.

Yhteishallinnon lisäksi vuokrataloyhteisöllä ja asukkailla voi olla vapaamuotoisempaa yhteistoimintaa. Yhteishallinnosta tai asukasdemokratiasta puhuttaessa viitataan kuitenkin yleensä nimenomaan yhteishallintolain edellyttämään toimintaan.

Mikä on yhteishallinnon tavoite?

Yhteishallinnon tavoitteena on

  • antaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuus omaa asumistaan koskevissa asioissa

  • lisätä asumisviihtyvyyttä

  • edistää vuokratalojen kunnossapitoa ja hoitoa

  • edistää vuokratalojen energiatehokkuutta ja kestävää asumista

  • turvata riittävä ja oikea-aikainen tiedonkulku asukkaiden ja vuokrataloyhteisön välillä yhteishallinnossa.

Uusi yhteishallintolaki

Vuokrataloyhteisön ja sen asukkaiden välistä yhteistyötä sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia säädellään yhteishallintolaissa. Laki muuttuu vuodenvaihteessa.

  • 31.12.2023 asti sovelletaan lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/1990).

  • 1.1.2024 tulee voimaan uusi laki yhteishallinnosta valtion tukemissa vuokrataloissa (1169/2022).

Mitä taloja uusi laki koskee?

Uusi laki koskee vuokrataloja, jotka ovat käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisia joko aravarajoituslain (1990/1993) tai niin sanotun pitkän korkotukilain (604/2001) nojalla. Laki ei koske lyhytaikaisen korkotuen kohteita.

Talon omistaja voi kuitenkin päättää, että yhteishallintoa sovelletaan myös muihin kuin laissa määriteltyihin kohteisiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi rajoituksista jo vapautuneet kohteet.

Yhteishallintolaki erityisryhmäkohteissa

Uusi laki koskee myös erityisryhmäkohteita sekä opiskelija- ja nuorisoasuntoja, mutta niissä yhteishallintoa voidaan toteuttaa toisin kuin tässä ohjeessa esitetään.

Yhteishallinnon toteuttaminen erityisryhmäkohteissa

Kohteissa, joissa on asukkaina investointiavustuslain mukaisia erityisryhmiä, lakia voi soveltaa niin, että huomioidaan kyseisen asukasryhmän erityispiirteet sekä todelliset osallistumismahdollisuudet. Lain tarkoitusta ja asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia on toteutettava mahdollisimman hyvin, mutta toteutus voi olla joustavaa.

Jos asukkaat pystyvät osallistumaan yhteishallintoon, sitä tulee järjestää. Jos taas asukkaat eivät pysty osallistumaan, voidaan esimerkiksi asukkaiden kokousta vastaava tilaisuus järjestää asukkaiden omaisille ja edunvalvojille.

Yhteishallinnon toteuttaminen opiskelija- ja nuorisoasunnoissa

Opiskelija- ja nuorisoasuntojen yhteishallinnossa voidaan päättää, että yhteishallinto järjestetään toisin kuin tässä ohjeessa esitetään. Jos tällaista päätöstä ei tehdä, yhteishallinto tulee järjestää tämän ohjeen kuvaamalla tavalla.

Suomen opiskelija-asunnot SOA ry ja Nuorisoasuntoliitto NAL ry ovat julkaisseet opiskelija- ja nuorisoasuntojen yhteishallintoa koskevan raportin Yhteishallinto opiskelija- ja nuorisoasumisessa syksyllä 2023. Raportti toimii soveltamisohjeena niissä tapauksissa, joissa päätetään poiketa yhteishallinnon tavallisesta järjestämistavasta. Raportissa ohjeistetaan esimerkiksi siihen, miten poikkeamisesta tulisi päättää.

Yhteishallinto välivuokraustilanteissa

Vuokratalon omistaja on vastuussa yhteishallintolain noudattamisesta, vaikka asunnot olisi välivuokrattu toiselle taholle. Omistajan on siksi syytä sopia välivuokraajan kanssa yhteishallintolain noudattamisesta, esimerkiksi kirjaamalla velvoite välivuokrasopimukseen.

Välivuokrauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa kiinteistönomistaja vuokraa osan asunnoista tai kaikki asunnot toiselle taholle, esimerkiksi palveluntuottajalle, joka vuokraa asunnot asukkaille.

Välivuokraustilanteissa asukkaat nimeävät asukasedustajan tai asukasedustajat vuokratalon omistajan hallitukseen tai vastaavaan toimielimeen. Lue lisää asukkaiden edustuksesta hallituksessa tai vastaavassa toimielimessä: Asukkaiden edustus hallituksessa tai vastaavassa toimielimessä.

Lisää aiheesta

Yhteishallinto opiskelija- ja-nuorisoasumisessa.pdf

Lait (Finlex)

Laki yhteishallinnosta valtion tukemissa vuokrataloissa (1169/2022)

Aravarajoituslaki (1190/1993)

Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001)

Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi (1281/2004)

JavaScript errors detected

Please note, these errors can depend on your browser setup.

If this problem persists, please contact our support.